Omaishoitajan työ on kokonaisvaltaista ja riski uupumiseen on suuri. Pitkään jatkunut kuormittava tilanne ilman riittävää lepoa ja palautumista vaikuttaa heikentävästi omaishoitajan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä toimintakykyyn. Stressi syntyy ihmisen kokemuksesta, jossa ulkoiset vaatimukset ja omat, sisäiset voimavarat ja kyvyt eivät kohtaa. Ihminen tuntee, että tilanne vaatii häneltä enemmän kuin mistä hän kykenee selviytymään. Tärkeää olisikin oppia tunnistamaan stressitilasta kertovat merkit jo hyvissä ajoin. Usein stressin voi tunnistaa erilaisista fyysisistä oireista, kuten päänsärky, vatsakivut, väsymys ja unettomuus tai tunne- ja käyttäytymisoireista, kuten ärtyneisyys, itkuisuus, epäolennaisista asioista murehtiminen, määräilevyys tai välinpitämättömyys. Omaishoitaja saattaa vähentää sosiaalisia kontakteja, sillä ystävien ja perheenjäsenten tapaaminen voi tuntua liian raskaalta. Silloin tilanteen äärelle on hyvä pysähtyä, sillä hoivasuhteen rinnalle tarvitaan myös virkistävää ajanvietettä, joka tuulettaa ajatuksia.
Stressiä aiheuttaa sekä tilanteen aiheuttama ristiriita että synnynnäinen stressiherkkyys, jolla viitataan mm. ihmisen temperamenttiin. Temperamentti on yksilöllinen ja suhteellisen pysyvä reagointitapa erilaisiin asioihin. Siinä missä toinen kaipaa säännöllistä arkea ja tilanteiden jatkuvat muutokset kuormittavat, voi toinen kokea päivästä toiseen samanlaisina toistuvat päivät tylsiksi. Merkitykset, joita ihminen tilanteelle antaa, luovat stressireaktiomme. Kyse on myös niistä uskomuksista, joita ihmisellä on omista kyvyistä ja voimavaroistaan. Stressin kokeminen on siis yhtä yksilöllistä kuin sormenjälki; se mikä yhdelle on todellista kuormaa aiheuttava stressin lähde, voi toiselle olla positiivinen haaste.
Stressin hallinnassa on itseasiassa kyse kahdesta asiasta; ensinnäkin kyvystä välttää stressitilan synty ja toiseksi taidosta lievittää jo syntynyttä stressitilaa. Keskeistä stressitilan välttämiseksi on sekä tunnistaa ne asiat, jotka itselle aiheuttavat stressiä, että havaita ajoissa omat varhaiset stressin varoitusmerkit. Levolla ja erilaisilla rentoutusharjoituksilla voidaan puolestaan lievittää jo syntynyttä stressitilaa. Stressin hallinta vaatii itsensä uudenlaista ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä uusien tapojen opettelemista, olipa sitten kyse jonkin tekemisen lisäämisestä tai sen vähentämisestä. Yhtä lailla tärkeitä stressin hallintakeinoja ovat psyykkisen joustavuuden kasvattaminen ja armollisuuden harjoittelu. Kun ihminen tulee joustavammaksi, hän tulee samalla psyykkisesti ja fyysisesti vahvemmaksi. Vahvuus ei ole kovuutta vaan sisäistä voimaa sekä itsensä, toisten ja ympäristönsä laajempaa ymmärtämistä ja viisautta. Ennen kaikkea stressin hallinnassa on kyse elämänhallinnasta ja itselle sopivien elämänvalintojen tekemisestä.
Omaishoitajille ja läheistään avustaville alkaa maaliskuussa 2020 stressinhallintavalmennus, jossa opetellaan tunnistamaan stressiä ja sen syitä, kasvatetaan itsetuntemusta sekä harjoitellaan erilaisia stressinhallinnan keinoja. Tapaamiset Omatorilla 4.3., 11.3., 18.3. ja 25.3. klo 14-16.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.2.2020 mennessä: Emmi Sorjonen p. 050 4702899
Emmi Sorjonen, FM (psykologia)
Omaistoiminnan kehittäjä
Kommentit
Lähetä kommentti