Hoivan puhumaton puoli

 

Omaishoitoyhteisössämme on noussut pohdittavaksi omaishoitoperheissä toisinaan ilmenevä, mutta ei usein tunnistettu, tunnustettu ja ääneen lausuttu huoli. Huoli siitä, kuinka paljon omaishoitoperheissä ilmenee aggressiota, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Vuonna 2023 - 2024 ohjaamme yhdessä Pieksämäen omaishoitajat ry:n kanssa muutamia opiskelijoiden projekti- ja opinnäytetöitä aiheeseen liittyen. 

Tiedetään, että omaishoitoperheet ovat monin tavoin haavoittuvassa tilanteessa. Omaishoitajien aggressiiviseen käyttäytymiseen on jonkin verran kohdistettu tutkimusta ja hankkeita aiemmin, mutta omaishoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa ei juurikaan ole tutkittu. Tutkimukset ovat lisäksi usein kohdistuneet ikääntyneisiin yleensä eikä omaishoitajiin sinänsä. Lapsiperheet jäävät näistä tutkimuksista ulkopuolelle. Sen sijaan omaishoitajien kuormittuneisuus, uupumus ja masentuneisuus ovat paremmin tunnistettuja ja nämä piirteet ovat isoja riskitekijöitä myös kaltoinkohtelun esiintymiselle. 

On syytä painottaa, että aggressio ei automaattisesti tarkoita väkivaltaista käytöstä eikä ylipäätään tilaa, josta tulisi kokonaan päästä eroon. Aggressio on itseasiassa yleinen ja luonnollinen tunne, jota tarvitaan esimerkiksi puolustaessa omia rajoja tai vaikkapa vaatiessa itselle tai hoidettavalle läheiselle kuuluvia palveluita. Voimakas aggression tunne voi kuitenkin johtaa väkivaltaiseen käytökseen ja sen vuoksi oman aggression kokemukseen tulisi tutustua tarkasti. Missä tilanteissa aggressio herää? Millaista se on ja missä se tuntuu kehossa? Mistä tunnistat sen nousevan ja mikä auttaa sitä sammumaan? 

Omaishoitoperheiden kohdalla puhutaan useimmiten kuitenkin aggressiivisesta käyttäytymisestä, joka voi olla eri tavoin väkivaltaista käytöstä. Tällöin ns. tuhoava käytös ei ole tahallista vaan liittyy mm. omaishoidettavan sairauteen kuuluvaan (käytös)oireiluun tai omaishoitajan uupumisen ja keinottomuuden kokemuksiin. Väitän, että näistä tilanteista iso osa olisi ennaltaehkäistävissä. Toisaalta sillä, että omaishoitaja saa riittävästi tietoa sairauden mahdollisista oireista sekä keinoja ennakoida ja välttää häneen kohdistuvaa aggressiivista käytöstä. Toisaalta tarvitaan taitoa toimia omien rajojen puitteissa sekä mahdollisuuksia irtautua arjesta ja purkaa omaa kuormittuneisuutta. 

Väkivallalla tarkoitetaan yleisesti tuhoavaa ja tahallista käytöstä toista kohtaan ja sitä on voinut olla suhteessa jo ennen omaishoitotilannetta. Omaishoito tekee väkivaltaisesta tilanteesta ja ihmissuhteesta yhä kompleksisemman. Näissä tilanteissa tarvitaan ammattilaisten tunnistamistyötä, puheeksiottokykyä ja -halua sekä usein myös yhteistyötä eri ammattilaisten kesken ja pitkäkestoista työskentelyä omaishoitajan/omaishoitoperheen kanssa. Hyviä kokemuksia olemme saaneet mm. työskentelystä yhdessä Viola -väkivallasta vapaaksi ry:n ja sen alla toimivien eri hankkeiden kanssa. 

Omaishoidollisissa suhteissa kaltoinkohtelu jää usein piiloon, kuten lähisuhdeväkivaltatilanteissa monesti käy. Lähisuhteet ovat kiintymyssuhteiden luonteeltaan jo sellaisia, että se laittaa ihmisen suojelemaan sitä, vaikkei se olisi turvallinenkaan. Lisäksi siihen voi liittyä voimakasta häpeää, syyllisyyttä, pelkoa. Itsetunnon laskua sekä oman ajattelun ja kyvykkyyden kyseenalaistamista. Koti on meille suomalaisille pyhä paikka ja ulkopuoliset, niin ne omat tutut kuin ammattilaisetkin, arastelevat puuttua kotona tapahtuviin asioihin. Tässä meillä olisikin puhumisen paikka. Puhetta ja teeman esiin nostamista tarvitaan, jotta tieto ja tuki löytäisi perille! 

Emmi Sorjonen 

Omaistoiminnan vastaava 

Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 

Yhdistyksemme tarjoaa henkilökohtaista tukea omaistaan hoitaville, jotka kaipaavat tietoa ja ohjausta tilanteeseensa tai tarvitsevat kuuntelevat korvat ja keinoja oman jaksamisen tueksi. Voit olla yhteydessä toimiston numeroon: 044 944 8493, sähköpostitse yhteydenotto@msol.fi tai suoraan haluamaasi työntekijään.