TarinanOmaiset

Onko sinulla tullut esim. koulussa tai työpaikalla vastaan tilanne, että opiskelu- tai työkaverisi kertoo olevansa omaishoitaja omalle sairaalle tai vammaiselle lapselleen? Jäitkö pohtimaan, millaista hänen elämänsä on ja miten se eroaa elämästä terveiden lasten kanssa? Olitko joskus ajatellut, miksi tämä työ- tai opiskelukaverisi on aina niin väsyneen näköinen? Usein näitä asioita ei tule pohdittua, ennen kuin ne osuvat omalle kohdalle. En itsekkään pohtinut. Pohdin vasta sitten, kun minusta tuli omaishoitaja omalle autistiselle ja kehitysvammaiselle lapselle. Jokainen terveen lapsen vanhempi tietää tunteen, miltä tuntuu, kun lapsi sairastuu. Lapsen toivotaan paranevan pian ja terveydenhuollosta saatavaa apua pidetään lähes itsestäänselvyytenä. Lapsen parantuessa arki palautuu normaaliksi. Entä jos lapsi ei paranekaan? Entä jos sairastelu pitkittyy viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen? Entä jos sairauteen kuuluukin pahenemisvaiheita, jolloin lapsen vointi romahtaa?