Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi eilen 8.10. Sopimusomaishoidon tilannekuvan, jossa käydään läpi hyvinvointialueiden omaishoidon myöntämisperusteita, toimintakäytänteitä ja menoja. Julkaisuun voit tutustua tarkemmin tämän linkin kautta: Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024 : Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot (julkari.fi).
Tilannekuva on osa hallitusohjelman mukaista omaishoidon kehittämistä. Tavoitteena on, että jatkossa omaishoidon tuen myöntämisperusteet olisivat kansallisesti yhtenäisemmät ja omaishoitajien jaksamisen tuki toteutuisi paremmin. Nykyään omaishoidon tuen käytännöt eroavat hyvinvointialueittain. Omaishoitajien yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tarvitaan alueiden myöntämisperusteisiin lisää yhdenmukaisuutta ja omaishoitajia nykyistä paremmin huomioivia tapoja järjestää omaishoidon vapaita.
THL on analysoinut omaishoidon tuen kriteerit hyvinvointialueilla ja Helsingissä, haastatellut alueiden edustajia ja tehnyt arvioita yhteiskunnalle aiheutuvista omaishoidon vaihtoehtoisista kustannuksista. Raportti antaa selkeää ja ajankohtaista tietoa sopimusomaishoidon tilasta eri hyvinvointialueilla. Tietoa on omaishoitokentällä jo kaivattukin, sillä sitä on ollut vaikeasti saatavilla.
Myös THL:n tilannekuvan mukaan hyvinvointialueiden tietojärjestelmissä on edelleen paljon kehitettävää. Lähes kaikilla alueilla on vaikeuksia saada edes perustietoja omaishoidon asiakkaiden lukumäärästä tai maksetuista palkkioista tietojärjestelmistä. Tilanne kuvaa hyvin sitä, että moni prosessi omaishoidossa on haavoittuva ja perustuu alueen asiantuntijoille kerääntyneen tiedon varaan.
Tiedolla johtaminen on mahdotonta, jos tietoa ei ole käytettävissä. Tiedolla johtamisen tueksi tarvitaan toimivat tietojärjestelmät ja niihin rakenteinen kirjaaminen. Tietojen hyödyntäminen aktiivisessa vuoropuhelussa niin omaishoitajien kuin yhdistystoimijoiden kanssa takaa omaishoidon tilannekuvan ajantasaisuuden monesta näkökulmasta sekä mahdollistaa yhteisen kehittämisen Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan ”Myö yhessä” -hengen mukaisesti. Hoiva on joukkuelaji ja omaishoitaja on hoidon kumppani julkisten ja yksityisten sote-palvelujen rinnalla.
Kuten THL:n raportti toteaa: omaishoito on merkittävä osa palvelujärjestelmää ja omaishoito auttaa hyvinvointialueita järjestämään hoitoa taloudellisesti. Mikäli omaishoitajaa ei olisi, hyvinvointialueen olisi järjestettävä hoito muilla keinoin ja vaihtoehtoinen hoito tulisi selvityksen mukaan merkittävästi kalliimmaksi. Alueilta saatujen arvioiden perusteella omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat 1,25 miljardia euroa yli 18-vuotiaiden hoidettavien osalta. Omaishoidon tuen menot olisivat vastaavasti 418 miljoonaa euroa.
Järjestöjen merkittävä rooli omaishoitajien tukena ja vertaistuen tarjoajana jäi raportissa melko näkymättömäksi, kun vain Pohjois-Pohjanmaa mainitsi yhteistyön omaishoitajayhdistyksen kanssa. Kuitenkaan suurin osa hyvinvointialueista ei järjestä omaishoitajille suunnattua ryhmätoimintaa lainkaan. Etelä-Savossa omaishoitajayhdistys toimii samoissa tiloissa monitoimijakeskus Omatorilla Eloisan ikääntyneiden ja vammaispalvelujen kanssa.
Myös Etelä-Savossa on tunnistettu raportin mukainen tarve yhteistyölle, jossa eri toimijatahojen yhteistyönä kehitetään omaishoitoa ja toimia omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Yhteistyö tukisi myös Etelä-Savon hyvinvointialueen omaishoidon palvelulupausta, jossa omaishoitoperheet ovat yhdenvertaisia, perheet osallistuvat palveluidensa suunnitteluun sekä arviointiin ja jossa omaishoitoperheelle turvataan yhdessä sovitut, oikea-aikaiset ja yksilölliset palvelut. Näiden takaamiseksi raportin mukaiset yhteistyöehdotukset esimerkiksi alueellisen sidosryhmä- tai verkostotyön vahvistamiseksi, omaishoitajien palvelupolkujen sujuvoittamiseksi, omaishoitajien tiedonsaannin parantamiseksi ja monipuolisempiin tapoihin tukea omaishoitoa arjessa kuulostavat myös Etelä-Savossa tarpeellisilta. Työhön on saatavissa myös Terveyden edistämisen määrärahaa, jota ohjataan hallituskaudella omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tukemiseen. Tämä mahdollisuus jätettiin valitettavasti Etelä-Savossa hyödyntämättä.
Omaishoitajaliiton kannanoton THL:n raporttiin, voit lukea tämän linkin kautta: Omaishoitajaliitto esittää muutoksia THL:n raportin pohjalta - Omaishoitajat ry
Mitä sitten tilannekuva kertoo Suomen ja Etelä-Savon sopimusomaishoidosta?
Suomessa on vuoden 2023 aikana ollut noin 51 000 omaishoidettavaa (Sotkanet 2024). Heistä noin puolet oli 75 vuotta täyttäneitä, ja alle 18-vuotiaita oli vajaa viidesosa. Ikääntyneiden omaishoidettavien osuus Etelä-Savossa on tilannekuvan mukaan valtakunnallisesti vertailtuna koko Suomessa kahdeksanneksi heikoin, vaikka väestö on Suomen ikääntyneintä. Pienempi prosentuaalinen omaishoidettavien osuus on lähinnä Helsingissä, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Puolestaan alle 18-vuotiaiden omaishoidettavien määrä on valtakunnallisesti ollut kasvussa jo pidemmän aikaa, vaikka lasten määrä on vähentynyt väestössä. Etelä-Savo on tämän osalta poikkeus, sillä lasten sopimusomaishoidon suunta on ollut laskeva. Alue erottuu kuitenkin myös positiivisesti, sillä Etelä-Savon hyvinvointialueella on erillinen soveltamisohje lasten omaishoidon tukeen, jota ei kaikilta hyvinvointialueilta löydy. Ja vaikka määrällisesti lasten omaishoito Etelä-Savossa pienenee, nousee valtakunnallisessa kokonaisvertailussa alue edelleen edukseen: vuonna 2023 omaishoidon tukea sai keskimäärin 1,1 prosenttia alle 18-vuotiaista ja hyvinvointialueittain tuen peittävyys vaihtelee Kainuun 0,5 prosentista Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon 1,7 prosenttiin (Sotkanet 2024).
Selvityksen mukaan tavallisimmin päätöksenteko omaishoidon tuesta on hajautettu vammaispalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin (16/22 alueella). Viidellä alueella omaishoidon tuen päätöksenteko on keskitetty ja yhdellä alueella päätöksenteko on hajautettu kolmeen eri yksikköön. Etelä-Savo on tämä ainoa poikkeus. Käytäntö on uusi ja siitä kerätään parhaillaan palautetta hyvinvointialueen toimesta. Yhdistyksen näkökulmasta hajauttaminen on näyttäytynyt parempana paneutumisena ikä- ja kohderyhmän palveluihin, mutta johtanut myös lapsiperheiden omaishoitosopimusten päättämiseen ja epäselvyyteen palvelujen saatavuudesta. Sopimusomaishoidon kokonaisuutta tulisi edelleen kehittää niin hyvinvointialueella kuin yhteistyössä alueen toimijoiden ja omaishoitajien kanssa. Muutoin se jää helposti peruspalvelujen jalkoihin.
Hyvinvointialueet eroavat merkittävästi siinä, kuinka moni omaishoitajista pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Keskimäärin vain 55 prosenttia omaishoitajista pitää vapaansa. Etelä-Savossa omaishoitajat käyttävät lakisääteiset vapaapäivänsä valtakunnallisesti vertailtuna viidenneksi parhaiten (70 %). Alueellinen panostaminen perhehoidon kehittämiseen näkyy varmasti osittain tässä luvussa. Etelä-Savossa on kuitenkin noussut esiin vaikeus löytää sopivaa hoitoa lapsille sekä vammaispalvelujen piirissä oleville omaishoidettaville. Myös omaishoitajaliiton tekemän selvityksen (Virtamo ym. 2023) mukaan etenkin alaikäisille ja työikäisille hoidettaville on haastavaa löytää sopivaa hoitoa. Myös THL:n vuorovaikutusohjaukseen kuuluvissa kevään 2024 haastatteluissa ilmeni, että useilla hyvinvointialueilla oli haasteita lyhytaikaisen asumispalvelun paikkojen riittävyydessä ja soveltuvuudessa omaishoidon tilanteisiin. Erityisesti esiin nousivat vammaisille ja nuorille muistisairaille soveltuvien paikkojen heikko saatavuus. Vastaavaa mahdollisuutta omaishoidon vapaisiin kuin Etelä-Karjalassa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla on toivottu. Niissä omaishoidon lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon järjestämiseen on käytössä palveluseteli, jolla voidaan ostaa myös palveluita kotiin. Näihin palveluihin lukeutuvat mm. siivouspalvelut.
Tilannekuva tuo ilmi, että vajaalla kolmasosalla alueista käytännöt ovat melko lähellä kansallisia myöntämisperusteita, reilu kolmasosa poikkesi niistä monelta osin ja vajaa kolmasosa poikkesi niistä paljon. Etelä-Savo oli tässä keskimmäisessä joukossa. Monessa kohdin ollaan siis jo menossa hyvään ja oikeaan suuntaan. Yhdistyksessä uskomme, että Suomen iäkkäimpänä maakuntana Eloisa huomioi THL:n muutosehdotukset erityisen tarkasti, ja me paikallisena omaishoitajayhdistyksenä olemme valmiita tukemaan tässä työssä.
Tilannekuvan tiedot Etelä-Savon hyvinvointialueelta:
- Neljä palkkioluokkaa: 497,61 €/kk (luokka 1), 721,21 €/kk (luokka 2), 1047,70 €/kk (luokka 3 ei käytössä lasten omaishoidon tuessa), 1487,96 €/kk (luokka 4). Etäomaishoiva; ei palkkiota, tuetaan palveluin.
- Päätöksenteko (yli 65 v.) ikääntyneiden palveluissa, alle 65-v. vammaispalveluissa, jos vammaispalvelujen asiakkuus. Alle 18-v. lapsiperheiden palveluissa (ilman vammaispalvelujen asiakkuutta).
- Myöntämisperusteet päivitetty 20.12.2023.
- Sotkanet: 65+ väestön määrä: 43 449, 75+ väestön määrä: 20 886
- Omaishoitajien määrä (Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä): 1620
- Omaishoidon peittävyys (omaishoidon tuella hoidettujen yli 65-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä): 2,2 %
- Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden nykytila
- Palkkioluokkien myöntämisperusteet on kuvattu pääosin hoidettavan avun tarpeen näkökulmasta, ja palkkio määrittyy sen mukaan, kuinka runsaasti apua tarvitaan henkilökohtaisissa toimissa. Mukana on myös kuvausta hoidon sitovuudesta hoitajalle.
- Vaativan valvonnan ja ohjauksen tilanteeseen yksistään ei myönnetään omaishoidon tukea.
- Alaraja omaishoidon tuen piiriin on hieman tiukempi kuin Omakari-ehdotuksessa.
- Toinen luokka on melko lähellä Omakaria, mutta luokassa saattaa olla mukana jo hyvin paljon omaishoitajaa sitovia tilanteita (jos omaishoitajan auttaa vähintään 4 toiminnossa eikä ole kertarajoitetta).
- Kolmannessa palkkioluokassa (3a ja b) hoidon sitovuus ja luokan myöntäminen vaikuttaisi olevan lähellä Omakari-ehdotusta. Palkkioluokassa 3 a omaishoitotilanne on lyhytkestoinen (esim. saattohoito) ja 3 b on raskas vaihe ja pitkäkestoinen hoivan ja huolenpidon vaihe. Kolmas palkkioluokka myönnetään myös raskaisiin siirtymävaiheisiin.
- Kokonaisuus eroaa Omakari-ehdotuksesta monelta osin
- Ensisijaiset muutosehdotukset kohti kansallisia myöntämisperusteita
- Palveluprosessin toteutus Omakari-ehdotuksen mukaiseksi. Palvelutarpeen arvioinnilla haetaan hoidettavan hoidolle ja huolenpidolle kokonaisratkaisu, josta selviää myös omaishoidon osuus. Omaishoidon tuen palkkioluokka = omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sitovuus.
- Alimmassa palkkioluokassa kaksi omaishoitajan tekemää huolehtimiskertaa joka päivä riittää sopimukseen omaishoidon tuesta. Tilannetta voi verrata aikuisilla kahteen kotihoidon käyntiin.
- Sopimukseen omaishoidon tuesta riittää vaativa valvonta ja ohjaus, joka sitoo omaishoitajan tilanteeseen (on oltava läsnä) lähes kaiken aikaa osan vuorokaudesta/koko vuorokauden.
- Toisessa palkkioluokassa sitovuus ei ylitä keskimäärin 6 huolehtimiskertaa vrk:ssa. Raskaamman sitovuuden tilanteet siirtyvät kolmanteen palkkioluokkaan.
- Kolmannen palkkioluokan selkeyttäminen. Yhdistetään 3 a ja 3 b -> Luokka 3, joka myönnetään joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Se myönnetään kaikille omaishoitajille, joilla on kolmatta luokkaa vastaava sitovuuden tilanne. Kolmas palkkioluokka myönnetään myös raskaisiin siirtymävaiheisiin.
- Vapaita myönnetään vähintään kolme vuorokautta kuukautta kohti, koska jo alimmassa luokassa vaaditaan sitovuudeltaan hoitoa joka päivä. Vapaiden määrään ei tule vähennyksiä muiden myönnettyjen palvelujen myötä.
Nyt, kun ajankohtaista tilannetietoa on selkeästi tarjolla, ei tule jättää käyttämättä tilaisuutta kehittää omaishoitoa ja tehdä Etelä-Savosta omaishoidon mallimaakuntaa. Millä toimin kasvatamme sopimusomaishoidon määrää alueella ja tuemme hyvinvointialueen hoivajoukkuetta? Rakennetaan yhdessä omaishoidon ympärille positiivista keskustelua, kasvatetaan viestintää ja tietoisuutta omaishoidosta, kehitetään monitoimijuutta ja tartutaan THL:n muutosehdotuksiin. Yhdessä olemme enemmän. Omaishoitajat tarvitsevat kaiken tukemme.
Lähteet
Ilmarinen, K., Lindström, E., Neijonen, A., Honkanen, S. & Kehusmaa, S. (2024). Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024: Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-391-1
Sotkanet (2024). Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Terveyden edistämisen määräraha. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.9.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisenjohtaminen/kansallinen-tuki-ja-verkostot/terveyden-edistamisen-maararaha
Virtamo, M., Järnstedt, P. & Tervonen, S. (2023). Omaishoidon tilannekuva 2023. Omaishoitajayhdistyksen näkemyksiä hyvinvointialueiden tarjoamista palveluista omaishoitajille ja hoidettaville. Omaishoitajaliitto ry. https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2024/01/Omaishoidon-tilannekuva-2023-netti.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti