Omaistaan hoitavat vastasivat – mikä on järjestölähtöisen toiminnan merkitys?

Kysyimme syksyllä omaishoitajien ja läheisten tarpeita järjestölähtöiselle toiminnalle. Tarve kyselyn teettämiselle nousi Suomen hallituksen päätöksestä kevään 2024 kehysriihessä pienentää järjestöavustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella. 

Kysely laadittiin kartoittaaksemme toiminnassa mukana olevien ja siitä kiinnostuneiden tarpeita, jotta pystyisimme kohdistamaan toimintaa tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa tarpeen mukaisesti tulevina vuosina. Kyselyyn vastasi 67 henkilöä.

Taustaksi kerrottakoon vielä, että yhdistyksemme on Omaishoitajaliiton paikallisyhdistys ja toimintamme koostuu pääosin OmaisOiva-toiminnasta, jota toteutetaan 27 paikallisyhdistyksessä ympäri Suomen. Tehtävänämme on tarjota omaishoitajille ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä vertaistukea ja virkistystä, jotka täydentävät hyvinvointialueen tarjoamia palveluita. Tehtävämme on lisäksi tehdä omaishoitajuutta tunnetuksi toiminta-alueellamme ja vaikuttaa omaishoitajien asemaan. 

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jota me olemme tässä tilanteessa pohtineet, on mikä toiminnastamme on tärkeintä omaistaan hoitavan jaksamisen kannalta. Kaikessa toiminnassamme pyrimme eri tavoin vaikuttamaan positiivisesti omaishoitajien hyvinvointiin ja jaksamiseen joko suoraan tai välillisesti. Voi olla vaikea arvioida kaikkea sitä vaikutusta mikä milläkin toiminnalla on. Esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa kokoontumisen voi herkästi nähdä vähemmän vaikuttavana toimintana kuin suoran kohtaamistyön, jossa vaikutukset voi havaita välittömästi. Jos kuitenkin ajatellaan sitä, miten paljon näissä verkostoissa saamme omaishoitajien näkökulmaa ja omaishoidollisten tilanteiden tunnistamista edistettyä ammattilaisten kesken, voi hyvin kuvitella mikä vaikutus sillä on eri palveluissa omaisen huomioimiseen ja asemaan.

Kyselyn vastauksissa parhaiten omaistaan hoitavien jaksamista tukevina toimintoina on nähty vertaistukiryhmät ja muu vertaistukea mahdollistavat toiminnat, joita järjestämme alueellamme eri paikkakunnilla. Vertaistuen merkitys korostuu myös liikuntaryhmien (omaishoitajien omat kuntosali- ja uimavuorot) tärkeydessä, joissa vertaisten kanssa keskustellessa voi samalla ylläpitää hyvää fyysistä kuntoa. Omaistaan hoitavat ovat kokeneet jaksamista edesauttavaksi niin ikään Ovet®-valmennukset, joita on kyselyn vastauksissa kiitelty niin vertaistuen kuin selkeän ja runsaan tiedonsaamisen osalta. Lisäksi vahvasti jaksamista ylläpitävänä toimintana nähtiin virkistystoiminta ja -retket.

 

”Uskallan väittää, että vaikutukset olisivat välittömät, mikäli kaikki he jäisivät vaille järjestölähtöistä tukea, tietoa ja virkistysmahdollisuuksia. ”

 

Hyvinvointialueen palveluihin eivät kuulu vertaistuki- ja virkistystoiminta. Ilman järjestölähtöistä toimintaa nämä jäisivät selkeästi puuttumaan myös kyselyyn vastanneiden mielestä. Avoimissa vastauksissa arvioitiin, että ilman tätä (järjestölähtöistä) toimintaa omat jaksamisen rajat tulisivat nopeammin vastaan ja hoidettava läheinen tarvitsisi yhteiskunnan järjestämää hoitoa laitoksessa. Yhdistystä tarvitaan vertaistuen mahdollistajaksi, (henkilökohtaisen) tiedon ja tuen antajaksi sekä omaishoitajien yhteiseksi ääneksi, vastaajat painottivat.

Toinen kysymyksemme koski toimintoja, jotka arvioitaisiin vaikuttavan parhaiten omaistaan hoitavien asemaan. Tässä selkeästi tärkeimpänä reittinä nähtiin yhteistyö ja verkostoissa toimiminen (47%). Muut toiminnat saivat toisiinsa nähden lähes yhtä paljon kannatusta; julkisissa tapahtumissa, kuten messuilla, torilla tai sairaalan OLKA-pisteellä mukanaolo (21%), kannanottojen ja mielipidekirjoitusten laatiminen (20%) sekä luennoiminen omaishoidosta ulkopuolisissa yhdistyksissä, yrityksissä tai oppilaitoksissa (19%).

Kaikkea toimintaamme ja sen vaikutuksia emme parhaalla tahdollammekaan saa näkyväksi ja arvioiduksi; osa neuvottelutyöstä jää organisaatioiden ovien taakse, kaikkia kannanottoja ei julkaista mediassa. Kaikkia omaistaan hoitavia emme tavoita lainkaan ja osa tavoitetaan vielä liian myöhään. Tämän suhteen jatkamme työtämme edelleen.

Meillä Etelä-Savossa on upea omaishoitoyhteisö ja yhdistyksemme tavoittaa vuosittain arviolta noin 2300 henkilöä. Uskallan väittää, että vaikutukset olisivat välittömät, mikäli kaikki he jäisivät vaille järjestölähtöistä tukea, tietoa ja virkistysmahdollisuuksia.

Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita ja toivotamme tervetulleeksi mukaan toimintaan!