Millaista on omaishoidon palveluohjaajan työ?

Kohtaan päivittäin omaishoitajia, hoidettavia ja omaishoitoperheitä. Kohtaamiset tapahtuvat puhelimessa, kotikäynneillä, palavereissa yhteistyökumppaneiden kanssa, OSSI omais- ja perhehoidon keskuksen käytävällä tai vaikka sähköpostin välityksellä. Olipa kyseessä pieni tai suuri, iloinen tai surullinen asia, niin jokainen tilanne on yhtä ainutlaatuinen. Omaishoidon tuen palveluohjaaja on henkilö, jonka kanssa voi jakaa monenlaiset tunteet.

Jokainen omaishoitotilanne ja omaishoitoperhe ovat yksilöllisiä. Tämä on tärkeä lähtökohta omaishoidon tuen palveluohjaajan työssä. Omaishoitoperheet ovat arkensa asiantuntijoita, ja palvelut rakennetaan perheen tarpeiden mukaiseksi. Minun tehtäväni on kuunnella ja auttaa löytämään niin omaishoitajalle kuin -hoidettavalle sopivat ja parhaiten arkea tukevat palvelut. Minä toimin ikään kuin tietopankkina, jolta saa tietoa erilaisista palveluista. Asiakkaat itse tekevät kuitenkin päätöksen siitä, mitä palveluita he lopulta valitsevat. Toisaalta haaste on siinä, että en voi räjäyttää kokonaista pankkia usein jo kuormittuneelle omaishoitajalle tai oman tilanteensa kanssa kamppailevalle omaishoidettavalle. Minun on osattava tehdä alustavaa valikointia ja kertoa palveluista, joiden minä arvioisin hyödyttävän omaishoitoperhettä.

Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta, kotiin tuotavista tukimuodoista sekä omaishoitajan lakisääteisistä vapaapäivistä. Palveluvalikoima on laaja, jotta jokaisen perheen tarpeisiin voidaan vastata. Usein juuri arkeen sijoittuva palvelu on konkreettinen keino tukea omaishoitajaa hoitotyössä. Yhteistyötä teemme tiiviisti niin julkisten sektorin toimijoiden, yksityisten yritysten tarjoamien palvelujen kuin järjestöjenkin kanssa. Omaishoitoperheen ympärille rakentuu aikamoinen verkosto auttajia ja tukijoita, ja usein jaamme yhteisen huolen omaishoitajan jaksamisesta sekä hyvinvoinnista.
Omaishoidon tukea haettaessa palveluohjaaja tapaa omaishoitoperheen kahteen otteeseen. Meidän ammattilaisten kielellä puhumme arviointijaksosta, jonka aikana tutustutaan omaishoitoperheen tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, selvitetään palvelun tarpeen määrää sekä muotoa, ja luodaan suunnitelma palveluiden toteuttamiseksi. Arviointijaksolla teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi fysioterapeutin, muistihoitajan, terveyssosiaalityöntekijän tai perhepalveluiden ohjaajan kanssa riippuen siitä, minkä ammattilaisen tukea perhe tarvitsee. Moniammatillinen omaishoidon tuen tiimimme antaa tukea palveluohjaajille päätöksien valmisteluun. Yhteistyö eri ammattilaisten kanssa on antoisaa.

Toisinaan arviointijaksolla selviää, ettei omaishoitaja ole tässä vaiheessa oikeutettu omaishoidon rahalliseen tukeen. Nämä perheet jäävät kuitenkin seurantaamme, sillä tilanne voi muuttua ajan kuluessa. Kaikkien omaishoitoperheiden kanssa sovitaan yhdessä yhteydenpitosuunnitelma, jonka mukaisesti palveluohjaaja ottaa omaishoitajaan yhteyttä. Viimeistään vuoden kuluttua tavataan uudestaan seurantakäynnin merkeissä, jolloin arvioidaan omaishoitotilanteen tarvitsemat palvelut uudestaan.

Toisaalta kaikki omaishoitajat eivät halua hakea rahallista omaishoidon tukea. Se ei estä muiden palvelujen saamista. Yhtälailla näille omaishoitajille kuuluvat vapaapäivät ja siten sijaishoidon järjestämme hoidettavalle läheiselle.

Omaishoitajan hyvinvointi ja jaksaminen ovat avainasemassa. Hoitotilanne on usein sitova ja vaativa. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni on rohkaista omaishoitajia hyödyntämään lakisääteiset vapaapäivät, jolloin on mahdollisuus levätä ja tehdä itseä virkistäviä asioita. Vapaan pitäminen voi tuntua vaikealta, koska huoli läheisen pärjäämisestä sijaishoidossa on suuri.  Olen kuitenkin työssäni nähnyt, että yleensä vapaapäivien pitäminen helpottuu, kun sitä on vähän aikaa harjoiteltu ja mahdollisesti kokeiltu erilaisia vaihtoehtoja.   Vapaapäivät voi hyödyntää myös lyhemmissä pätkissä. Tärkeää onkin löytää perheelle sopivin tapa järjestää omaishoitajan sijaistus. Tapoja on monia; muu sukulainen tai ystävä voi toimia sijaishoitajana tai kiertävä perhehoitaja voi tulla omaishoitoperheen kotiin. Kodin ulkopuolella on mahdollisuus järjestää hoito perhekodissa tai jaksohoitoyksiköissä.



Omaishoitajan tekemä omaishoitotyö on yhteiskunnalle merkittävää. Erityisen tärkeää se on omaishoidettavalle, joka saa elää tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten ympäröimänä. Omaishoidon tuen palveluohjaajat ovat omaishoitoperheen turvaverkkona. Olen erityisen iloinen siitä, että täällä Etelä-Savossa omaishoitoperheiden palveluita on kehitetty tänä vuonna entistä paremmiksi sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeen tuella. Erityisen tärkeää on ollut palveluohjausprosessin parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri sektoreiden kanssa. Työn tulokset näkyvät jo nyt.

Kaikista palkitsevinta on nähdä, kun omaishoitoperheen arki alkaa sujumaan paremmin ja jaksaminen kohentuu palveluiden ja arjen järjestelyiden ansiosta. Meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää omaishoitotilanteiden paremmassa tunnistamisessa. Me emme omaishoidon tuessa pysty tähän yksin, koska meille asiakkaat ohjautuvat yleensä vasta sen jälkeen kun omaishoitotilanne on jo tunnistettu esimerkiksi kotihoidon toimesta. Terveydenhuollon ammattilaisten, työnantajien ja ihan meidän jokaisen kansalaisen on tunnistettava omaishoitotilanteita entistä paremmin. Tutustuthan sinäkin esimerkiksi tähän testiin ja tietopakettiin. Lähipiirissäsi saattaa olla jo omaishoitaja ja -hoidettava: http://www.tunnistaomaishoitaja.fi/.

Katsaus yhteen työpäivääni - Maanantai 13.11.2017:

klo 08:00 - Toimistotöitä. Saavun toimistolle ja avaan tietokoneen. Viikko on alussa, joten luon silmäyksen koko viikon ohjelmaan. Viime viikolta jäi roikkumaan muutamia toimistotöitä, joten hoidan ne ensin pois alta. Tänään ohjelmassa on arviointikotikäynti heti yhteistyöpalaverin jälkeen, joten täydennän kotikäyntikansiota ja otan mukaan tarvittavia lomakkeita. Aamukahvilla vaihdetaan pikaiset kuulumiset työkavereiden kanssa.
klo 10:00 - Yhteistyöpalaveri Essoten kuntoutustutkimusyksikön (ent. lääkinnällinen kuntoutus) kuntoutusohjaajien,  Essoten turvapalvelun ja ateriapalvelun kanssa. Meillä on usein yhteisiä asiakkaita, joiden hyvinvoinnin eteen teemme kaikki töitä eri näkökulmista. Kun tiedämme toistemme toiminnasta, niin osaamme ohjata asiakkaita oikeiden palvelujen ääreen.  Omaishoitoperheen hyvinvointi on kaikkien meidän mielenkiinnon kohde! Lisäksi on mukava tavata kollegoja ihan kasvotusten, jolloin yhteistyö on entistäkin sujuvampaa jatkossa.
klo 12:00 -  Arviointikotikäynti uuden omaishoitoperheen luona. Teemme kotikäynnin muistihoitajan kanssa yhteistyönä. Minä jututan omaishoitajaa sillä välin, kun muistihoitaja tekee puolisolle muistitestiä. Käynnin aikana mietimme erilaisia tapoja tukea koko omaishoitoperheen toimintakykyä. Tästä kohtaamisesta jäi vahva ja hyvä tunne siitä, että tapasimme perheen sopivaan aikaan. Nyt voimme tukea omaishoitajaa hoitotyössään paremmin.
klo 14:00 -Toimistotöitä. Kotikäynnin myötä tuli monta selvitettävää asiaa: Viesti fysioterapeutille kotikäyntiä varten, viesti sairaanhoitajalle omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusta varten, tiedustelu päivätoimintaan perheen kanssa suunnitelluista käynneistä ja ruokailumahdollisuudesta, sekä tiedustelu omaishoitoperheen vieressä sijaitsevaan yksityiseen palvelutaloon. Kotikäynnillä keräämieni tietojen pohjalta aloin kirjoittaa asiakassuunnitelmaa, joka täydentyy vielä toisella kotikäynnillä muutaman viikon päästä samaisen perheen luokse.

klo 16:00 Kotiinlähdön aika lähestyy, nopea katsaus huomisen aikatauluun. Aina jää joku asia kesken, mutta seuraavana päivänä sitten jatketaan!

Henna Ikävalko, Essoten omaishoidon tuki - OSSI omais- ja perhehoidon keskus

Kommentit