Näe, kuule, huomaa omaishoito

Kuinka moni meistä onkaan työssään kohdannut omaisia tai perheitä, joiden elämä on yllättäen muuttunut läheisen sairastumisen tai vammautumisen vuoksi? Tuossa kohtaa kukaan omaisista ei todennäköisesti ole mieltänyt itseään tulevaksi omaishoitajaksi. Läheisen sairaalavuoteen äärellä tai päivystyspoliklinikalla ollaan ensisijaisesti sydän syrjällään olevia äitejä ja isiä tai huolestuneita puolisoita ja sisaruksia. Oma rooli on toissijainen silloin, kun läheisellä on hätä. Omaishoitajuutta tai omaa roolia mietitään sitten hiukan myöhemmin.

Työskennellessäni kuntoutuslaitoksessa tapasin enimmäkseen ikääntyneitä potilaita sekä heidän omaisiaan. Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamisista oli aivohalvaukseen sairastuneiden kurssin omaisten keskusteluryhmässä, jossa työikäistä puolisoaan avustava henkilö kertoi käsittelemättömästä surustaan, jota hän ei ollut vielä pystynyt tai ehtinytkään kohtaamaan. Kuukaudet olivat menneet päivistä selviytymiseen, sairastuneen puolison avustamiseen, lasten lohduttamiseen. Surun tunne oli pakko peittää toiminnalla ja kiireellä. Sitten siinä ryhmässä, luottamuksellisessa ympäristössä, surulle tuli tilaa. Omaishoitajuudesta ei puhuttu siinä kohtaa, mutta suunta puolison roolille oli selvä ja yksilötapaamisessa asia otettiin puheeksi. 

Toinen kohtaaminen tapahtui kuntoutusosastolla, jossa juuri eläkkeelle jäänyt nainen pohti tulevaisuuttaan tapaturmaisesti vammautuneen puolisonsa rinnalla. Heidän tarkoitus oli toteuttaa eläkepäivinään pitkäaikainen unelma matkustamisesta. Juuri kun työkiireet ja vastuut olivat helpottaneet, oli aika ottaa vastaan uudet haasteet. Luopua unelmista tai siirtää ne ainakin hetkeksi syrjään. Miehen liikuntakyky oli mennyt ja hän oli pyörätuolissa. Sekavuus toi lisämausteensa epävarmuuden ilmapiiriin. Tässä vaiheessa kohtaamisessa korostui puolison hätä ja pettymys, epäreilun kohtalon käsitteleminen. Kuunteleminen ja kohtaaminen. Myöhemmin kuntoutusjakson jatkuessa oli aikaa täyttää omaishoidon tuen hakemukset.

Toivon, että mahdollisimman monen omaisen kohdalle osuu henkilöitä, jotka tunnistavat alkavan tai jo alkaneen omaishoitotilanteen. Kysyy omaisen vointia. Etsii yhdessä ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kuuntelee ja kohtaa. 

Juuri käynnistyneen omaishoitajien viikon teemana on Näe, kuule, huomaa omaishoidon monimuotoisuus. Otetaan tämä teema nyt ohjenuoraksemme ja kiinnitetään huomiota yhä tarkemmin lähellämme oleviin ihmisiin. Niin töissä kuin lähipiirissäkin. Usein on nimittäin niin, että omainen ei itse tunnistaudu omaishoitajaksi, vaan hän tarvitsee siihen ulkopuolisen henkilön esittämään kysymyksen: onkohan teidän kohdalla kyse omaishoidosta?

Tee testi sivustolla www.tunnistaomaishoitaja.fi ja katso video!

Omaishoidon monet kasvot -sivustolta löydät tarinoita erilaisista omaishoitotilanteista www.monetkasvot.fi. 

Huomaavaista omaishoitajien viikkoa toivottaen,

Maarit Väisänen,
Toiminnanjohtaja (sosionomi amk, YTM)
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry / OmaisOiva