Seurasin eilen vaimoni ja vanhimman tyttäreni kanssa Airan Samulin - tanssien 95 – vuotta juhlaohjelmaa, jossa kuvattiin hänen elämäänsä sanoin ja kuvin sekä kuultiin juhlavierailijoiden kokemuksia heidän yhteiseltä taipaleeltaan vuosikymmenien aikana.
Tuota ohjelmaa katsoessani pohdin, niin kuin hänkin pohti, nykyhetkeä ja menneisyyttä ja sitä, mitkä asiat teot tai ajatukset ovat häntä kantaneet vaikeiden elämänkokemusten läpi tähän päivään.
Ohjelman jälkeen etsin googlesta Airaa koskevia artikkeleita ja poimin sieltä tähän muutaman hänen elämänsä tärkeää pointtia:
”Ilo, tekeminen, positiivisuus, usko itseen ja toisiin”
”Maailma voisi tulla paremmaksi, jos ihmiset ajattelisivat syvemmin”
”Tärkeintä on aitous”
”On suuri merkitys, miten toista lähestyy”
”Olen onnekkaassa asemassa, kun tunnen oloni turvalliseksi”
”En ole katkera kenellekään”
”Teot, merkitsevät enemmän kuin sanat”
”Olen purkanut turhia sääntöjä”
Näitä Airaa koskevia artikkeleita selatessani ja tärkeitä pointteja poimiessani ajattelin miten tärkeää tässä nykyisessä, meidän mieliimme syvästi vaikuttavassa maailmantilanteessa, on säilyttää toimintakyky ja kontakti arjen tehtäviin ja itseemme. On tärkeää myös muistaa läheisiämme ja olla heidän saavutettavissaan hädän hetkellä.
Olen sitä mieltä, että konfliktit lisäävät tarvetta kuulua johonkin ja saada kokea turvan ja lohdutuksen tunnetta. Mietin, miten minä voisin sitä tarjota läheisilleni. Varmaan vastaus löytyy katsomalla peiliin ja pohtimalla, miten itse haluaisin tulla lohdutetuksi hädän hetkellä tai mikä itselleni tuo turvan tunnetta.
Oma ajatukseni on, että tavat ovat moninaiset, mutta tärkeintä on, että tekee jotain konkreettista. Uskon toimijuuteen ja sen kautta konkretiaan. Läsnäolo lisää turvan tunnetta. Tietoisuus siitä miten asiat etenevät ja keneltä saan tukea, kun sitä tarvitsen.
Yhteisöllisyys lisää myös turvan tunnetta, kun tunnen kuuluvani johonkin, josta saan ymmärrystä omaan tilanteeseeni. Tällaista turvaa tarjoavat erityisesti järjestöt. Heillä on tieto taitoa kohdata ihminen sen ongelman äärellä, johon hän apua tarvitsee. Kokemustietous on sitä lohdun ja turvan tietoutta, joka kertyy elämän kokemusten mukana. Siksi uskon, että kannattaakin kuunnella niitä ihmisiä, joilla on pitkä elämän kokemushistoria. Heissä asuu syvä viisaus ja Airaa hieman mukaillen
”syvällinen ajattelu elämän merkityksestä näyttää meille tien parempaan maailmaan”.
Pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne.
Terveisin Jarmo Romo,
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksen jäsen
Kommentit
Lähetä kommentti