Omaishoitajien aseman parantaminen on yksi suosituimmista kestoaiheista yli puoluerajojen, mutta silti valtakunnan tason konkreettiset päätökset ovat jääneet hallituskaudesta toiseen puuttumaan. Tietyllä hallituskaudella käsittelyssä olevat lakialoitteet eivät siirry automaattisesti seuraavalle hallitukselle ja moni ansiokas kansalaisaloitekin raukeaa, kun se ei ehdi puolessa vuodessa keräämään tarvittavaa 50 000 kannattajan rajaa. Omaishoitajan ääni ei siis kuulu eikä edunvalvonnassa ole onnistuttu toivotulla tavalla. Volyymia omaishoitajien ääneen on siis lisättävä ja reilusti.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa omaishoidon lainsäädännön valmistelusta sekä yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä. Omaishoidon tuki on "harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota hyvinvointialue järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa". Voimassa olevan lain mukaan lain tarkoituksena on "edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen".
Moni omaishoitaja kokee kuitenkin arjessaan ettei lain henki käytännössä toteudu. Omaishoitaja joutuu 24/7 hoivatyönsä lisäksi aivan liian usein taistelemaan hoidettavalle kuuluvien palvelujen tai tuen saamisesta. Omaishoitajalle kuuluvia lakisääteisia vapaita (2 vrk/kalenterikuukausi) ei pystytä toteuttamaan esim. siihen annettavien palvelusetelien avulla, koska niiden euromääräinen suuruus ei välttämättä riitä edes kokonaisen päivän vapaapäivään. Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajalle enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kuinka virkistävältä mahdollisuudelta tuollainen alle vuorokauden mittainen virkistysvapaa mahtaa omaishoitajasta kuullostaa, jos hän oikeasti tarvitsisi sekä unta että mahdollisuustta hoitaa omia henkilökohtaisia asioitaan?
Tulevaisuuden vanhushoivan painopiste nojaa omaishoitajiin, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä ylläpitämään tarvittavaa määrää hoivapaikkoja. Jotta omaishoitajat jaksaisivat kantaa vastuunsa tulevaisuuden hoivaroolistaan, heidän asemansa hoivan kokonaisuudessa on pysyvästi vahvistettava. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet on yhdenmukaistettava, hyvinvointialueiden omaa harkintaa erilaisten palvelujen/tukien myöntämiseksi on kavenettava, tuki muutettava verottomaksi ja niiden eri tasoja nostettava. Omaishoitajien toimeentulokysymykset on myös ratkaistava. Omaishoitaja ei voi saada pienen omaishoitopalkkion rinnalla esim. työmarkkinatukea, mikäli hän ei voi olosuhteista johtuen olla työmarkkinoiden käytettävissä. Parannettavaa löytyy myös esim. työn ja hoivan yhdistämiseen liittyvien sekä omaishoitajan uupumisen tunnistamiseen liittyien haasteiden ratkaisemisessa. Omaishoitajien tulee päästä vaivatta terveystarkastuksiin.
Paljon on siis parannettavaa ja tähän edunvalvontatyöhön on ryhdyttävä entistäkin laajemmalla rintamalla ja kuuluvammalla äänellä. Oma panokseni tähän on mm. työn alla oleva kansalaisaloite näiden epäkohtien korjaamiseksi, jonka kukin meistä voi allekirjoittaa. Jos olet omaishoitaja, liity paikalliseen omaishoitajayhdistykseen. Liittyä voit myös kannatusjäsenenä. Suurin osa meistä on tulevaisuudessa omaishoitaja. Myös sinä.
Aira Hirvenlahti
Mikkeli
Kirjoittaja on koulutettu omaishoidon kokemusasiantuntija
Kommentit
Lähetä kommentti