Omaishoitaja ja yhteiskunnan tukiverkostot

 

Omaishoitaja tarvitsee säännöllisin väliajoin hengähdystaukoja työstään, jotta hän jaksaa hoitaa läheistään, huolehtia kodista, olla läsnä muulle perheelle ja käydä töissä kodin ulkopuolella. Jos omaishoitaja väsyy, se näkyy välittömästi hoidon laadun heikkenemisenä ja lisää riskiä sille, että omaishoidettava päätyy pitkäaikaiseen palveluasumiseen tai laitoshoitoon.

Itselleni yksi arjen pienistä, mutta hyvin tärkeistä hengähdystauoista on iltalenkki koiran kanssa. Eräänä iltana rannalla kävellessäni näin lokkipariskunnan niin lähellä rantaa olevalla kivellä, että pystyin kävelytieltä käsin niitä kuvaamaan. Lokkipariskunta oli saanut pesän valmiiksi ja emolintu näytti olevan jo hautomispuuhissa. Isälintu tarkkaili ympäristöä rauhallisesti eikä lokkipariskunta näyttänyt häiriintyvän ohi kulkevista ihmisistä. Tämä näky sai minut toivomaan, että nämä linnut saisivat pesiä rauhassa.

Jokainen meistä varmasti tietää, miten helposti pesivän lokkipariskunnan perheidylli voi särkyä. Miten käy, jos toinen emolinnuista menehtyy, pikkupojat saavat päähänsä heitellä kivillä pesän rikki tai joku petolintu vie munat pesästä. Entä jos joku poikanen syntyy siipirikkona? Todennäköisesti sen huolehtiminen loppuu viimeistään silloin, kun emolinnut ja terveenä varttuneet muut poikaset jättävät pesän.

Onneksi meillä ihmisillä on mahdollisuus huolehtia läheisistämme ja tarvittaessa turvautua yhteiskuntaan rakennettuihin turvaverkostoihin, joiden tarkoitus on turvata inhimillinen elämä jokaiselle ihmiselle, jos jotain sattuu tai jos on esimerkiksi vammansa tai ikänsä takia erityisen avun tai tuen tarpeessa. Omaishoitaja ja hoidettava ovat usein hyvin riippuvaisia näistä yhteiskunnan turvaverkoista, kuten henkilökohtaisesta avustajasta, kotihoidosta ja tilapäishoidosta. Nämä palvelut varmistavat sen, että omaishoitaja saa pitää lakisääteiset 1–3 vapaapäiväänsä kuukaudessa, pystyy käymään töissä ja saa sairastuessaan omaishoidettavalle riittävän avun ja hoidon.

Valitettavasti nämä turvaverkot ovat uhattuna jatkuvan säästämispaineen alla. Tukipalveluiden verkoston mureneminen ja väheneminen on uhka omaishoitajille ja hoidettaville. Myös meidän perheidyllimme voi särkyä lähes yhtä herkästi kuin lokkipariskunnalla ilman toimivaa ja riittävää tukipalveluverkostoa. Laitoshoitopaikkoja ja tuetun asumisen paikkoja on vähennetty rajusti viimevuosina, jonka seurauksena entistä huonokuntoisemmat ihmiset asuvat kotona omaisten avun varassa.

On arvioitu, että suomessa on noin 1,2 miljoonaa henkilöä, jotka huolehtivat tavalla tai toisella omaistaan tai läheistään. Heistä 350 000 henkilöä tekee sitovaa ja vaativaa hoivaa, jota ilman heidän läheisensä eivät pärjäisi. Virallisen omaishoitosopimuksen on tehnyt noin 48 000 omaishoitajaa. Tutkimuksen mukaan pelkästään niiden iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset, joiden omaisella on omaishoidon sopimus, olisivat vuodessa yli 3 miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaishoitajien apua. Omaishoidettavista olisi laitoshoidossa arviolta 26–46 prosenttia ilman omaishoitajia. (OMA 2022,6)

Tukipalveluista kotihoito on kovan paineen alla ja hädin tuskin ehtii tekemään välttämättömät työt asiakkaidensa luona, jolloin esimerkiksi vanhuksen kovasti kaipaama keskusteluhetki voi jäädä toteutumatta omaishoitajan vapaapäivän aikana. Omaishoidettavalle henkilökohtaista apua saatetaan myöntää niin pieniä viikkotuntimääriä, että avustajaa on vaikea saada. Lisäksi ehtona voi olla, että avustaja saa avustaa omaishoidettavaa vain kodin ulkopuolella. Tilapäishoitopaikassa kalenterit voivat olla täynnä useita kuukausia eteenpäin ja akuuttiinkin tarpeeseen hoitopaikka voi jäädä saamatta.

Olen joutunut pohtimaan näitä asioita paljon viime aikoina. Keskivaikeasti autistiselle ja kehitysvammaiselle 22-vuotiaalle pojalleni myönnettiin henkilökohtaista apua 36 h/viikko, jotta hän voisi käydä koulussa, jossa kehitysvammaiset harjoittelevat arjessa selviytymisen taitoja. Poikani älyllinen kehitystaso on 3–6-vuotiaan tasolla ja hän tarvitsee apua, tukea ja ohjausta 24/7. Häntä ei voi jättää hetkeksikään yksin. Tein muutoshakemuksen avustajan tuntimäärään, koska 36 tuntia ei riitä siihen, että voisin käydä täysipäiväisesti töissä. Tuntimäärää lisättiin 40 h /viikko, mutta siihen sisältyi edelleen ehto, että avustaja saa avustaa vain kodin ulkopuolella.

Kevään tullessa ja valon määrän lisääntyessä poikani yö valvomiset ja avuntarve öisin lisääntyivät. Aamuisin poikani oli väsynyt, eikä jaksanut lähteä kouluun.  Itse sain öisin nukuttua 2–4 tuntia. Jouduin olemaan poissa töistä, kunnes poikani sai väliaikaisen luvan siihen, että avustaja saa avustaa myös kotona. Kuukausi meni ja yö valvomiset jatkuivat. Poikani avustaja sai luvan kesän loppuun avustaa poikaani kotona, jos hän ei kykene kesällä menemään päivätoimintaan.

Omat voimavarani alkoivat hiipua jatkuvan valvomisen myötä toukokuun alussa ja pyysin muutamaa tilapäishoitopaikka päivää pojalleni, jotta saisin nukkua. Tilapäishoitoa myönnettiin Max. 10 päivää/kk heinäkuun loppuun asti. Tämä ilahdutti kovasti, kunnes soitin ainoaan tarjolla olevaan tilapäishoitopaikkaan. Siellä kerrottiin, että kalenteri on aivan täynnä. Kuukauden lopussa voisi olla kaksi päivää vapaana, jos kalenterin epäselvät merkinnät tarkoittavat tilapäishoidon perumista toisen asiakkaan kohdalla. Sama tilanne olisi kesä- ja heinäkuussa.

Omaishoitajan työssäkäynti voi käydä mahdottomaksi ja hän voi joutua valitsemaan, jääkö kotiin hoitamaan läheistään vai hakeeko läheiselleen paikkaa esimerkiksi tuetun palveluasumisen yksiköstä. Tosin paikat ovat kortilla ja sitä voi joutua odottamaan kauan. Ei ole myöskään helppoa jättää työtään ja alkaa elämään yhteiskunnan tukien varassa. Omaishoidon palkkio on niin pieni, ettei sillä tule toimeen.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 439,70 euroa ja korkein, hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkio vähintään 879,40 euroa kuukaudessa (STM 2022.) Näistä palkkioista omaishoitaja joutuu tietenkin maksamaan veroja.

Omaishoitajana et ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen, koska et pysty ottamaan kokoaikatyötä vastaan. Ainoat tukivaihtoehdot ovat asumistuki ja toimeentulotuki omaishoidon palkkion lisäksi. Voisi kuvitella, että yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää riittävät tukipalvelut omaishoitajalle ja hoidettavalle kuin pakottaa omaishoitaja tekemään valinta työn ja tukien varassa kotiin jäämisen tai työn ja omaishoidettavan laitosasumisen välillä.

Jos omaishoitaja saa alinta omaishoitajan palkkiota, hänen kolmen vapaapäivänsä aikana omaishoidettavan kevyemmän hoivapaikan päivähinta on 115/vrk. Tämän tyyppinen hoiva maksaa hyvinvointialueelle keskimäärin 9500 euroa vuodessa. (OMA 2022,6)

Vaativammassa omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja saa korkeampaa palkkiota ja omaishoidettava tarvitsee tehostetumpaa hoivaa omaishoitajan vapaapäivien ajaksi, omaishoitajan kolmen vapaapäivän kustannukset hyvinvointialueelle ovat 186 /vrk, noin 11 976 euroa vuodessa. (OMA 2022,6)

Esimerkiksi iäkkäiden henkilöiden tehostettu palveluasuminen maksaa 41 975 euroa/vuosi (laskettu 115 hoitovuorokauden mukaan) tai 62 780 euroa/vuosi (laskettu 172 hoitovuorokauden mukaan).

Välillä mietin, miten omaishoidettavani hoito järjestyy, jos voimani eivät enää riitä. Ymmärrän, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin toivoa, että yö valvomiset vähenevät ja yrittää nukkua pieniä päiväunia aina, kun se on mahdollista. Tiedän, että minusta on omaishoitajana tullut hyvin sitkeä, enkä helposti anna periksi. Taistelen viimeiseen asti. Aion käydä töissä niin kauan kuin jaksan, yritän pitää huolta itsestäni, jotta jaksan huolehtia muista. Toivon parasta ja luotan tulevaan, vaikka välillä tuntuukin, että perhettäni uhkaa yhtä suuret vaarat, kuin lokkipariskunnan poikuetta. Iltaisin kävelen rannalla ja seuraan lokkipariskunnan elämää. Toivottavasti näen kuoriutuneet poikaset, voin seurata niiden kasvamista ja pesästä lähtemistä. Toivon myös, että saan hoitaa rakkaan lapseni kotona ja käydä töissä niin, ettemme ole suurempi rasite yhteiskunnalle. Elätän ja hoidan mielelläni poikani ja perheeni, kunhan minulle annetaan siihen mahdollisuus.

Kotona erityislastaan hoitavien omaishoitajien työpanos on poissa yhteiskunnan rakentamisesta ja se johtaa nämä omaishoitajat eläkeköyhyyteen ja usein myös naisköyhyyteen. (OMA 2022,6)

 

Johanna Nykänen

Koulutettu omaishoidon kokemusasiantuntija

 

LÄHTEET:

Omaishoidon tuen hoitopalkkiot 2023. Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Saatavilla: https://stm.fi/-/omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-2023

OMA, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat 2022. Omaishoitajat yhteiskunnan hoivavelvoitteen kantajina. Jäsenlehti 1/2022. Saatavilla: https://www.polli.fi/yhdistys/jasenlehti/