Omaishoitaja
tarvitsee säännöllisin väliajoin hengähdystaukoja työstään, jotta hän jaksaa
hoitaa läheistään, huolehtia kodista, olla läsnä muulle perheelle ja käydä
töissä kodin ulkopuolella. Jos omaishoitaja väsyy, se näkyy välittömästi hoidon
laadun heikkenemisenä ja lisää riskiä sille, että omaishoidettava päätyy
pitkäaikaiseen palveluasumiseen tai laitoshoitoon.
Itselleni
yksi arjen pienistä, mutta hyvin tärkeistä hengähdystauoista on iltalenkki
koiran kanssa. Eräänä iltana rannalla kävellessäni näin lokkipariskunnan niin
lähellä rantaa olevalla kivellä, että pystyin kävelytieltä käsin niitä
kuvaamaan. Lokkipariskunta oli saanut pesän valmiiksi ja emolintu näytti olevan
jo hautomispuuhissa. Isälintu tarkkaili ympäristöä rauhallisesti eikä lokkipariskunta
näyttänyt häiriintyvän ohi kulkevista ihmisistä. Tämä näky sai minut toivomaan,
että nämä linnut saisivat pesiä rauhassa.
Jokainen
meistä varmasti tietää, miten helposti pesivän lokkipariskunnan perheidylli voi
särkyä. Miten käy, jos toinen emolinnuista menehtyy, pikkupojat saavat päähänsä
heitellä kivillä pesän rikki tai joku petolintu vie munat pesästä. Entä jos
joku poikanen syntyy siipirikkona? Todennäköisesti sen huolehtiminen loppuu
viimeistään silloin, kun emolinnut ja terveenä varttuneet muut poikaset
jättävät pesän.
Onneksi
meillä ihmisillä on mahdollisuus huolehtia läheisistämme ja tarvittaessa
turvautua yhteiskuntaan rakennettuihin turvaverkostoihin, joiden tarkoitus on
turvata inhimillinen elämä jokaiselle ihmiselle, jos jotain sattuu tai jos on
esimerkiksi vammansa tai ikänsä takia erityisen avun tai tuen tarpeessa.
Omaishoitaja ja hoidettava ovat usein hyvin riippuvaisia näistä yhteiskunnan
turvaverkoista, kuten henkilökohtaisesta avustajasta, kotihoidosta ja
tilapäishoidosta. Nämä palvelut varmistavat sen, että omaishoitaja saa pitää
lakisääteiset 1–3 vapaapäiväänsä kuukaudessa, pystyy käymään töissä ja saa
sairastuessaan omaishoidettavalle riittävän avun ja hoidon.
Valitettavasti
nämä turvaverkot ovat uhattuna jatkuvan säästämispaineen alla. Tukipalveluiden
verkoston mureneminen ja väheneminen on uhka omaishoitajille ja hoidettaville.
Myös meidän perheidyllimme voi särkyä lähes yhtä herkästi kuin
lokkipariskunnalla ilman toimivaa ja riittävää tukipalveluverkostoa. Laitoshoitopaikkoja
ja tuetun asumisen paikkoja on vähennetty rajusti viimevuosina, jonka
seurauksena entistä huonokuntoisemmat ihmiset asuvat kotona omaisten avun
varassa.
On arvioitu,
että suomessa on noin 1,2 miljoonaa henkilöä, jotka huolehtivat tavalla tai
toisella omaistaan tai läheistään. Heistä 350 000 henkilöä tekee sitovaa ja
vaativaa hoivaa, jota ilman heidän läheisensä eivät pärjäisi. Virallisen
omaishoitosopimuksen on tehnyt noin 48 000 omaishoitajaa. Tutkimuksen mukaan pelkästään niiden
iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset, joiden omaisella on omaishoidon
sopimus, olisivat vuodessa yli 3 miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman
omaishoitajien apua. Omaishoidettavista olisi laitoshoidossa arviolta 26–46
prosenttia ilman omaishoitajia. (OMA 2022,6)
Tukipalveluista
kotihoito on kovan paineen alla ja hädin tuskin ehtii tekemään välttämättömät
työt asiakkaidensa luona, jolloin esimerkiksi vanhuksen kovasti kaipaama
keskusteluhetki voi jäädä toteutumatta omaishoitajan vapaapäivän aikana. Omaishoidettavalle
henkilökohtaista apua saatetaan myöntää niin pieniä viikkotuntimääriä, että
avustajaa on vaikea saada. Lisäksi ehtona voi olla, että avustaja saa avustaa
omaishoidettavaa vain kodin ulkopuolella. Tilapäishoitopaikassa kalenterit
voivat olla täynnä useita kuukausia eteenpäin ja akuuttiinkin tarpeeseen
hoitopaikka voi jäädä saamatta.
Olen
joutunut pohtimaan näitä asioita paljon viime aikoina. Keskivaikeasti
autistiselle ja kehitysvammaiselle 22-vuotiaalle pojalleni myönnettiin
henkilökohtaista apua 36 h/viikko, jotta hän voisi käydä koulussa, jossa
kehitysvammaiset harjoittelevat arjessa selviytymisen taitoja. Poikani
älyllinen kehitystaso on 3–6-vuotiaan tasolla ja hän tarvitsee apua, tukea ja
ohjausta 24/7. Häntä ei voi jättää hetkeksikään yksin. Tein muutoshakemuksen
avustajan tuntimäärään, koska 36 tuntia ei riitä siihen, että voisin käydä
täysipäiväisesti töissä. Tuntimäärää lisättiin 40 h /viikko, mutta siihen
sisältyi edelleen ehto, että avustaja saa avustaa vain kodin ulkopuolella.
Kevään
tullessa ja valon määrän lisääntyessä poikani yö valvomiset ja avuntarve öisin
lisääntyivät. Aamuisin poikani oli väsynyt, eikä jaksanut lähteä kouluun. Itse sain öisin nukuttua 2–4 tuntia. Jouduin
olemaan poissa töistä, kunnes poikani sai väliaikaisen luvan siihen, että avustaja
saa avustaa myös kotona. Kuukausi meni ja yö valvomiset jatkuivat. Poikani
avustaja sai luvan kesän loppuun avustaa poikaani kotona, jos hän ei kykene
kesällä menemään päivätoimintaan.
Omat
voimavarani alkoivat hiipua jatkuvan valvomisen myötä toukokuun alussa ja
pyysin muutamaa tilapäishoitopaikka päivää pojalleni, jotta saisin nukkua.
Tilapäishoitoa myönnettiin Max. 10 päivää/kk heinäkuun loppuun asti. Tämä
ilahdutti kovasti, kunnes soitin ainoaan tarjolla olevaan
tilapäishoitopaikkaan. Siellä kerrottiin, että kalenteri on aivan täynnä.
Kuukauden lopussa voisi olla kaksi päivää vapaana, jos kalenterin epäselvät
merkinnät tarkoittavat tilapäishoidon perumista toisen asiakkaan kohdalla. Sama
tilanne olisi kesä- ja heinäkuussa.
Omaishoitajan
työssäkäynti voi käydä mahdottomaksi ja hän voi joutua valitsemaan, jääkö
kotiin hoitamaan läheistään vai hakeeko läheiselleen paikkaa esimerkiksi tuetun
palveluasumisen yksiköstä. Tosin paikat ovat kortilla ja sitä voi joutua
odottamaan kauan. Ei ole myöskään helppoa jättää työtään ja alkaa elämään
yhteiskunnan tukien varassa. Omaishoidon palkkio on niin pieni, ettei sillä
tule toimeen.
Omaishoidon tuen
hoitopalkkion vähimmäismäärä on 439,70 euroa ja korkein, hoidollisesti raskaan
siirtymävaiheen hoitopalkkio vähintään 879,40 euroa kuukaudessa (STM 2022.) Näistä palkkioista omaishoitaja
joutuu tietenkin maksamaan veroja.
Omaishoitajana
et ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen, koska et pysty ottamaan kokoaikatyötä
vastaan. Ainoat tukivaihtoehdot ovat asumistuki ja toimeentulotuki omaishoidon
palkkion lisäksi. Voisi kuvitella, että yhteiskunnalle olisi edullisempaa
järjestää riittävät tukipalvelut omaishoitajalle ja hoidettavalle kuin pakottaa
omaishoitaja tekemään valinta työn ja tukien varassa kotiin jäämisen tai työn
ja omaishoidettavan laitosasumisen välillä.
Jos
omaishoitaja saa alinta omaishoitajan palkkiota, hänen kolmen vapaapäivänsä
aikana omaishoidettavan kevyemmän hoivapaikan päivähinta on 115/vrk. Tämän
tyyppinen hoiva maksaa hyvinvointialueelle keskimäärin 9500 euroa vuodessa.
(OMA 2022,6)
Vaativammassa
omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja saa korkeampaa palkkiota ja omaishoidettava
tarvitsee tehostetumpaa hoivaa omaishoitajan vapaapäivien ajaksi, omaishoitajan
kolmen vapaapäivän kustannukset hyvinvointialueelle ovat 186 /vrk, noin 11 976
euroa vuodessa. (OMA 2022,6)
Esimerkiksi
iäkkäiden henkilöiden tehostettu palveluasuminen maksaa 41 975 euroa/vuosi
(laskettu 115 hoitovuorokauden mukaan) tai 62 780 euroa/vuosi (laskettu 172
hoitovuorokauden mukaan).
Välillä
mietin, miten omaishoidettavani hoito järjestyy, jos voimani eivät enää riitä. Ymmärrän,
ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin toivoa, että yö valvomiset vähenevät ja
yrittää nukkua pieniä päiväunia aina, kun se on mahdollista. Tiedän, että
minusta on omaishoitajana tullut hyvin sitkeä, enkä helposti anna periksi.
Taistelen viimeiseen asti. Aion käydä töissä niin kauan kuin jaksan, yritän
pitää huolta itsestäni, jotta jaksan huolehtia muista. Toivon parasta ja luotan
tulevaan, vaikka välillä tuntuukin, että perhettäni uhkaa yhtä suuret vaarat,
kuin lokkipariskunnan poikuetta. Iltaisin kävelen rannalla ja seuraan
lokkipariskunnan elämää. Toivottavasti näen kuoriutuneet poikaset, voin seurata
niiden kasvamista ja pesästä lähtemistä. Toivon myös, että saan hoitaa rakkaan
lapseni kotona ja käydä töissä niin, ettemme ole suurempi rasite yhteiskunnalle.
Elätän ja hoidan mielelläni poikani ja perheeni, kunhan minulle annetaan siihen
mahdollisuus.
Kotona
erityislastaan hoitavien omaishoitajien työpanos on poissa yhteiskunnan
rakentamisesta ja se johtaa nämä omaishoitajat eläkeköyhyyteen ja usein myös naisköyhyyteen.
(OMA 2022,6)
Johanna
Nykänen
Koulutettu
omaishoidon kokemusasiantuntija
LÄHTEET:
Omaishoidon
tuen hoitopalkkiot 2023. Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Saatavilla: https://stm.fi/-/omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-2023
OMA, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat 2022. Omaishoitajat yhteiskunnan hoivavelvoitteen kantajina. Jäsenlehti 1/2022. Saatavilla: https://www.polli.fi/yhdistys/jasenlehti/
Kommentit
Lähetä kommentti