Omalle lapselle omaishoitajana toimiminen: miten ympäristö voi tukea tärkeässä työssä

 



(Kuva: Pixabay.com)

Omaishoitajuus omalle lapselle on mielestämme tärkeä aihe eikä siitä käydä riittävästi monipuolista keskustelua. Se on merkityksellistä niin ihmisille itselleen kuin myös yhteiskunnallisesti. Omaishoitajuuteen voi liittyä myös haasteita ja niiden esiin nostamiseen voi olla iso kynnys. Siksi me tulevina ammattilaisina haluamme osaltamme vaikuttaa ja nostaa esiin omaishoitajuutta, sen iloja ja suruja sekä sitä, miten omaishoitajia voidaan tukea heidän tekemässään tärkeässä työssä.

Omaishoitajuus

Omaishoitajuudesta puhutaan silloin, kun omainen tai läheinen vastaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan läheisen hoidosta ja huolenpidosta. Hyvinvointialueilla tehdään omaishoidosta sopimukset ja hoidettavien palvelusuunnitelmat. Omaishoidon kokonaisuuteen kuuluu hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä hoitajalle maksettava hoitopalkkio, omaishoidon vapaat sekä omaishoitoa tukevat palvelut. (STM 2023.)

Virallisesti omaishoidettavia Suomessa on noin 50 000, joista vuonna 2022 oli 0–17-vuotiaita noin 9700. Lisäksi omaishoitoa toteutetaan ilman virallista sopimusta, joten voidaan puhua hyvin merkittävästä joukosta meidän yhteiskunnassamme. (THL 2023; Sotkanet 2023.)

Haasteet

Oman lapsen omaishoitajuuteen voi liittyä haasteita ja kuormittavia tekijöitä monella eri tavalla. Kuormitusta ja haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi epävarmuus ja huoli hoidettavasta, turvattomuus, tulevaisuuden ennakoimattomuus sekä ongelmat palvelujen saatavuudessa tai palveluiden mukautumattomuus. Erityislapsen syntymä tai lapsen vammautuminen on tilanteena perheelle uusi ja aina jonkinasteinen kriisi. Alussa on usein paljon uutta asiaa, jota perheen ja omaisten tulee oppia voidakseen hoitaa erityislastaan. Tulevaisuus varhaislapsuusaikana voi olla ennakoimatonta, jos esimerkiksi vammaisen lapsen diagnoosin saaminen kestää kauan. Myös lapselle avustajan saaminen voi olla haastavaa ja sijaisjärjestelyissä voi olla epäselvyyttä. Palvelut eivät aina mukaudu perheen yksilölliseen tilanteeseen ja mahdollista esimerkiksi työssä käymistä, mikä voi haastaa taloudellista tilannetta. (Omaishoitajaliitto 2023; Uusitaival 2023.)

Särkikangas (2020) nostaa esille myös sen, että erityislapsiperheet joutuvat käyttämään paljon eri palveluita ja aina ei tunnisteta, mitä haasteita runsaiden palvelujen käyttö tuo perheen arkeen. Palvelujärjestelmässä sukkulointi vaatii vanhemmalta aikaa ja voimavaroja ja voi olla jopa uuvuttavaa. Lisäksi palveluista ja omaishoitajuudesta omalle lapselle voi olla todella hankala löytää tietoa (Uusitaival 2023).

Mitä omaishoitajuus antaa?

Omaishoitajuus antaa omaishoitajalle paljon. Omaishoitaja voi kokea omaishoitajuuden merkitykselliseksi huolimatta siitä, että se voi olla stressaavaa. Läheisestä huolehtiminen antaa usein myös voimaa ja vahvistaa tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. Omaishoitaja oppii hoivatessaan myös uusia taitoja sekä joutuu kasvamaan henkisesti omaishoitajuuden aikana. Arjen haasteista selviytyminen ja omaishoitajan osaamisen vahvistuminen voivat vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja luottamusta tulevaan. Myönteisenä puolena mainitaan myös, että yhdessä jaettu vastuu hoidosta voi lisätä perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa perheen sisäisiä suhteita. (Juntunen 2023, 15–16, 21; Omaishoitajaliitto 2023.)



(Kuva: Pixapay.com)

Miten ympäristö voi tukea omaishoitajuutta?

Sosiaali- ja terveyhdenhuollossa tulisi huomioida omaishoitajien ja hoidettavien jaksaminen ja näin voitaisiin estää kuormittumista (Juntunen 2023, 83). Omaishoitajalle ja hoidettavalle tulisi taata riittävät palvelut, jotka mukautuisivat myös muuttuviin tilanteisiin. Tuissa ja palveluissa tulisi huomioida myös ilman omaishoidon sopimusta toimivat (Omaishoitajaliitto 2023). Tarpeidenmukainen ja hyvin koordinoitu tuki voisivat ehkäistä omaishoitajan uupumusta, ja näin vaikuttaa myös hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan ihmisen elämänlaatuun positiivisesti (THL 2023). Tukimuotoja tulisi keskittää kuormittavien tekijöiden minimointiin. Palveluissa omaishoitajuuden myönteiset puolet tulisi nostaa esille selkeämmin, jotta kuormittuneita omaishoitajia ei ohjattaisi hoitajuudesta luopumiseen. (Juntunen 2023, 82–83.)

Mielestämme seuraaviin tekijöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota:

-          omaishoitotilanteen tunnistaminen

-          tiedonsaannin parantaminen omaishoitajuudesta

-          ammattilaisten riittävä tieto palveluista ja kyky palveluohjata omaisia

-          resurssien riittävyys palveluiden siirtyessä perhepalvelujen alle

-          omaishoitajan kohtaaminen ja tukeminen

-          yksilöllinen huomioiminen omaishoitotilanteissa

Oman lapsen omaishoitajien palveluja ollaan kokoamassa nyt Etelä-Savon Hyvinvointialueella perhepalvelujen alle ja palveluista pyritään muodostamaan yhtenäinen kokonaisuus (Partti 2023a). Samalla omaishoidontuen kriteereitä on yritetty tasa-arvoistaa (Partti 2023b). Palvelujen keskittäminen on hyvä asia, mutta kriteerien yhdenmukaistaminen on näkynyt osalla omaishoitajista negatiivisena, sillä tukea on koettu olevan hankalampi saada kuin ennen (Uusitaival 2023). Tärkeää mielestämme on, että perheitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja järjestelmä vastaisi myös yksilöllisiin tarpeisiin.

 

Kirjoittajat: Satu Mustonen ja Nora Ruhanen

sosionomiopiskelijat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta

 

 

 

Linkkivinkkejä ja lisätietoa omaishoitajuudesta:

https://omaishoitajat.fi/

https://www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi/

Olenko omaishoitaja? https://omaishoitajat.fi/mita-on-omaishoito/olenko-omaishoitaja/

THL: Vammaispalvelujen käsikirja, Omaishoito: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/omaishoito

Omaishoitajana lapselle -opas: https://opas.lastenomaishoitajat.fi/

Perheen palvelupolku: Tietoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheille: https://perheenpalvelupolku.fi/

 

 

Lähteet:

Juntunen, K. 2023. Omaishoitajien jaksamisen arviointi ja kuntoutuksen vaikutukset jaksamiseen ja elämänlaatuun. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85460# [viitattu 24.11.2023].

Omaishoitajaliitto 2023. Omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukeminen: Opas omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille. Omaishoitajaliitto ry 2023. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2023/05/Opas-omaishoitajia_kohtaaville_ammattilaisille_web.pdf [viitattu 24.11.2023].

Partti. K. 2023a. Lasten omaishoidon tuen uusi alku. Blogi. Julkaistu: 28.3.2023. Saatavissa: https://etelasavonha.fi/blogi-lasten-omaishoidon-tuen-uusi-alku/ [viitattu 24.11.2023].

Partti. K. 2023b. Kuka saa ja kenelle annetaan? Blogi. Julkaistu: 22.6.2023. Saatavissa: https://etelasavonha.fi/blogi-kuka-saa-ja-kenelle-annetaan/?fbclid=IwAR0As77KpVoC7GSr57bZAf5ou7VGIad1dDLHqSJUv8kSvbuF84I6vyQXWhw [viitattu 24.11.2023].

Sotkanet 2023. Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Tiedot päivitetty 21.11.2023. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sy4PAgA=&region=s07MtDZxBwA=&year=sy5zBgA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202309010633 [viitattu 24.11.2023].

STM 2023. Omaishoito. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW-dokumentti. Päivitetty 11.1.2023. Saatavissa: https://stm.fi/omaishoito [viitattu 24.11.2023].

Särkikangas, U. 2020. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa – toiminnan ja ajankäytön näkökulma: Lektio. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(4), 407–410. Verkkolehti. PDF-dokumentti Saatavissa: https://journal.fi/sla/article/view/98625 [viitattu 24.11.2023].

THL 2023. Omaishoito ja perhehoito. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Päivitetty 8.11.2023. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/omaishoito-ja-perhehoito [viitattu 24.11.2023].

Uusitaival, J. 2023. Toiminnanjohtaja. Haastattelu. 1.11.2023. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.

Kommentit