(Kuva: Pixabay.com)
Omaishoitajuus omalle lapselle on mielestämme tärkeä aihe
eikä siitä käydä riittävästi monipuolista keskustelua. Se on merkityksellistä
niin ihmisille itselleen kuin myös yhteiskunnallisesti. Omaishoitajuuteen voi
liittyä myös haasteita ja niiden esiin nostamiseen voi olla iso kynnys. Siksi
me tulevina ammattilaisina haluamme osaltamme vaikuttaa ja nostaa esiin
omaishoitajuutta, sen iloja ja suruja sekä sitä, miten omaishoitajia voidaan
tukea heidän tekemässään tärkeässä työssä.
Omaishoitajuus
Omaishoitajuudesta puhutaan silloin, kun omainen tai
läheinen vastaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan läheisen hoidosta ja
huolenpidosta. Hyvinvointialueilla tehdään omaishoidosta sopimukset ja
hoidettavien palvelusuunnitelmat. Omaishoidon kokonaisuuteen kuuluu
hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä hoitajalle maksettava
hoitopalkkio, omaishoidon vapaat sekä omaishoitoa tukevat palvelut. (STM 2023.)
Virallisesti omaishoidettavia Suomessa on noin 50 000,
joista vuonna 2022 oli 0–17-vuotiaita noin 9700. Lisäksi omaishoitoa toteutetaan
ilman virallista sopimusta, joten voidaan puhua hyvin merkittävästä joukosta
meidän yhteiskunnassamme. (THL 2023; Sotkanet 2023.)
Haasteet
Oman lapsen omaishoitajuuteen voi liittyä haasteita ja
kuormittavia tekijöitä monella eri tavalla. Kuormitusta ja haasteita voivat
aiheuttaa esimerkiksi epävarmuus ja huoli hoidettavasta, turvattomuus,
tulevaisuuden ennakoimattomuus sekä ongelmat palvelujen saatavuudessa tai
palveluiden mukautumattomuus. Erityislapsen syntymä tai lapsen vammautuminen on
tilanteena perheelle uusi ja aina jonkinasteinen kriisi. Alussa on usein paljon
uutta asiaa, jota perheen ja omaisten tulee oppia voidakseen hoitaa
erityislastaan. Tulevaisuus varhaislapsuusaikana voi olla ennakoimatonta, jos esimerkiksi
vammaisen lapsen diagnoosin saaminen kestää kauan. Myös lapselle avustajan
saaminen voi olla haastavaa ja sijaisjärjestelyissä voi olla epäselvyyttä. Palvelut
eivät aina mukaudu perheen yksilölliseen tilanteeseen ja mahdollista
esimerkiksi työssä käymistä, mikä voi haastaa taloudellista tilannetta. (Omaishoitajaliitto
2023; Uusitaival 2023.)
Särkikangas (2020) nostaa esille myös sen, että erityislapsiperheet
joutuvat käyttämään paljon eri palveluita ja aina ei tunnisteta, mitä haasteita
runsaiden palvelujen käyttö tuo perheen arkeen. Palvelujärjestelmässä
sukkulointi vaatii vanhemmalta aikaa ja voimavaroja ja voi olla jopa
uuvuttavaa. Lisäksi palveluista ja omaishoitajuudesta omalle lapselle voi olla
todella hankala löytää tietoa (Uusitaival 2023).
Mitä omaishoitajuus antaa?
Omaishoitajuus antaa omaishoitajalle paljon. Omaishoitaja voi kokea
omaishoitajuuden merkitykselliseksi huolimatta siitä, että se voi olla
stressaavaa. Läheisestä
huolehtiminen antaa usein myös voimaa ja vahvistaa tarpeellisuuden ja
merkityksellisyyden tunnetta. Omaishoitaja oppii hoivatessaan myös uusia taitoja sekä joutuu kasvamaan
henkisesti omaishoitajuuden aikana. Arjen haasteista selviytyminen ja omaishoitajan
osaamisen vahvistuminen voivat vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja luottamusta tulevaan. Myönteisenä puolena mainitaan myös, että yhdessä
jaettu vastuu hoidosta voi lisätä perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa perheen sisäisiä suhteita. (Juntunen 2023, 15–16, 21;
Omaishoitajaliitto 2023.)
(Kuva:
Pixapay.com)
Miten ympäristö voi tukea omaishoitajuutta?
Sosiaali- ja terveyhdenhuollossa tulisi huomioida
omaishoitajien ja hoidettavien jaksaminen ja näin voitaisiin estää kuormittumista
(Juntunen 2023, 83). Omaishoitajalle ja hoidettavalle tulisi taata riittävät palvelut,
jotka mukautuisivat myös muuttuviin tilanteisiin. Tuissa ja palveluissa tulisi
huomioida myös ilman omaishoidon sopimusta toimivat (Omaishoitajaliitto 2023). Tarpeidenmukainen
ja hyvin koordinoitu tuki voisivat ehkäistä omaishoitajan uupumusta, ja näin vaikuttaa
myös hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan ihmisen elämänlaatuun positiivisesti
(THL 2023). Tukimuotoja tulisi keskittää kuormittavien tekijöiden minimointiin.
Palveluissa omaishoitajuuden myönteiset puolet tulisi nostaa esille selkeämmin,
jotta kuormittuneita omaishoitajia ei ohjattaisi hoitajuudesta luopumiseen. (Juntunen
2023, 82–83.)
Mielestämme seuraaviin tekijöihin tulee kiinnittää erityistä
huomiota:
-
omaishoitotilanteen tunnistaminen
-
tiedonsaannin parantaminen omaishoitajuudesta
-
ammattilaisten riittävä tieto palveluista ja
kyky palveluohjata omaisia
-
resurssien riittävyys palveluiden siirtyessä perhepalvelujen
alle
-
omaishoitajan kohtaaminen ja tukeminen
-
yksilöllinen huomioiminen omaishoitotilanteissa
Oman lapsen omaishoitajien palveluja ollaan kokoamassa nyt
Etelä-Savon Hyvinvointialueella perhepalvelujen alle ja palveluista pyritään muodostamaan
yhtenäinen kokonaisuus (Partti 2023a). Samalla omaishoidontuen kriteereitä on
yritetty tasa-arvoistaa (Partti 2023b). Palvelujen keskittäminen on hyvä asia,
mutta kriteerien yhdenmukaistaminen on näkynyt osalla omaishoitajista
negatiivisena, sillä tukea on koettu olevan hankalampi saada kuin ennen (Uusitaival
2023). Tärkeää mielestämme on, että perheitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja
järjestelmä vastaisi myös yksilöllisiin tarpeisiin.
Kirjoittajat: Satu Mustonen ja
Nora Ruhanen
sosionomiopiskelijat
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta
Linkkivinkkejä ja lisätietoa omaishoitajuudesta:
https://www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi/
Olenko omaishoitaja? https://omaishoitajat.fi/mita-on-omaishoito/olenko-omaishoitaja/
THL: Vammaispalvelujen käsikirja, Omaishoito: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/omaishoito
Omaishoitajana lapselle -opas: https://opas.lastenomaishoitajat.fi/
Perheen palvelupolku: Tietoa vammaisten ja
pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheille: https://perheenpalvelupolku.fi/
Lähteet:
Juntunen, K. 2023. Omaishoitajien jaksamisen arviointi ja
kuntoutuksen vaikutukset jaksamiseen ja elämänlaatuun. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85460# [viitattu 24.11.2023].
Omaishoitajaliitto 2023. Omaishoitajan mielen hyvinvoinnin
tukeminen: Opas omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille. Omaishoitajaliitto
ry 2023. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2023/05/Opas-omaishoitajia_kohtaaville_ammattilaisille_web.pdf
[viitattu 24.11.2023].
Partti. K. 2023a. Lasten omaishoidon tuen uusi alku. Blogi.
Julkaistu: 28.3.2023. Saatavissa:
https://etelasavonha.fi/blogi-lasten-omaishoidon-tuen-uusi-alku/ [viitattu
24.11.2023].
Partti. K. 2023b. Kuka saa ja kenelle annetaan? Blogi. Julkaistu:
22.6.2023. Saatavissa: https://etelasavonha.fi/blogi-kuka-saa-ja-kenelle-annetaan/?fbclid=IwAR0As77KpVoC7GSr57bZAf5ou7VGIad1dDLHqSJUv8kSvbuF84I6vyQXWhw
[viitattu 24.11.2023].
Sotkanet 2023. Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden- ja
hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Tiedot päivitetty 21.11.2023. Saatavissa:
https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sy4PAgA=®ion=s07MtDZxBwA=&year=sy5zBgA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202309010633
[viitattu 24.11.2023].
STM 2023. Omaishoito. Sosiaali- ja terveysministeriö.
WWW-dokumentti. Päivitetty 11.1.2023. Saatavissa: https://stm.fi/omaishoito
[viitattu 24.11.2023].
Särkikangas, U. 2020. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö
erityisperheiden arjessa – toiminnan ja ajankäytön näkökulma: Lektio. Sosiaalilääketieteellinen
Aikakauslehti, 57(4), 407–410. Verkkolehti. PDF-dokumentti Saatavissa: https://journal.fi/sla/article/view/98625
[viitattu 24.11.2023].
THL 2023. Omaishoito ja perhehoito. Terveyden- ja
hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Päivitetty 8.11.2023. Saatavissa:
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/omaishoito-ja-perhehoito
[viitattu 24.11.2023].
Uusitaival, J. 2023. Toiminnanjohtaja. Haastattelu. 1.11.2023. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.
Kommentit
Lähetä kommentti